Kuntauudistus kaipaa demokratiaruisketta

Keskiviikko 8.2.2012 klo 11:00

Vasemmistoliiton tiedote 8.2.2012

Kuntalaisten tärkeä ja keskeinen rooli on unohtunut valtiovarainministeriön rakennetyöryhmän esityksestä. Uudistukselle annettu aikataulu on liian tiukka. Tällä mallilla lähidemokratia ei toteudu riittävällä tavalla.

- Kuntalaiset on otettava mukaan palvelujen tuotantoon. Lisäksi tarvitaan uusia demokraattisia rakenteita, jotta kuntalaisten kuuleminen ja osallistuminen toteutuu myös laajenevissa kunnissa. Palveluiden kehittämisessä on mentävä kuntalaisen nahkoihin, organisaatiorakenteet eivät saa olla uudistuksen lähtökohtana.

Vasemmistoliitto jakaa työryhmän huolen kuntien selviytymisestä seuraavien vuosikymmenien tiukentuvassa kuntataloustilanteessa. Erityisesti pitää huolehtia palvelujen turvaamisesta. Kuntauudistuksen työskentelytavan täytyy kuitenkin muuttua: kuntien omaa asiantuntemusta on kuultava ja demokratiaulottuvuuksia parannettava.

Työryhmän tekemät alueelliset esitykset, kartat uusista kunnista, ovat virkamiesten tekemää pohjatyötä. Näihin karttaharjoituksiin Vasemmistoliitto ei voi sitoutua. Työryhmän esitys on pohja keskustelulle ja päätökset tehdään demokraattisen käsittelyn jälkeen.

- Pidän tärkeänä, että kunkin alueen kuntapäättäjät osallistuvat aktiivisesti ensi viikolla alkavan aluekierroksen tilaisuuksiin. Kuntien ja kuntalaisten on kerrottava oma näkemyksensä oman alueen tulevaisuudesta. Ilman kuntia ei ole paikallisia palveluita eikä paikallista demokratiaa, sanoo kuntauudistuksen seurantaryhmän jäsen Martti Korhonen.

Väestö- ja aluepohjaltaan suuremmissa kunnissa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismuotoja sekä edustuksellista järjestelmää on vahvistettava. Tähän on varattava riittävästi aikaa.

Lisätietoja:

Martti Korhonen
kansanedustaja
Kuntauudistuksen seurantaryhmän jäsen
Kuntaliiton hallituksen jäsen 
puhelin 050 511 3051

Vahvan kuntarakenteen varaan myös sosiaali- ja terveyspalvelut

Torstai 2.2.2012

Tulevaisuudessa rakennetaan vahvan kuntarakenteen ja elinvoimaisten kuntien varaan myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä on ison luokan päätös, sanoo Martti Korhonen KuntaTV:n haastattelussa.

Korhosen mukaan kuntauudistuksessa kuntia kuunnellaan ja kuntien näkökannat otetaan valmistelussa huomioon.

- Näen, ettei maahan löydy vain yhtä ainutta kuntamallia.

Korhonen katsoo, että loppujen lopuksi on kyse kuntalaisten palveluista.

- Katsotaan sitä, mikä kuntarakenne on 30 - 40 vuoden päästä. Tulevaisuutta varten näitä rakenteita tehdään.

 

Martti Korhonen KuntaTV:n haastattelussa 2.2.2012:
(videon pituus 00:08:41) 

 

Poteroihin kaivautuminen ei kuntia pelasta

Keskiviikko 25.1.2012 klo 6:00

Kuntien tulevaisuutta ei voida pelastaa poliittisella pelaamisella eikä omiin poteroihin kaivautumalla. Kuntien palvelujen puolesta tulee taistella samassa rintamalinjassa, siitä riippumatta istuuko oma puolue hallituksessa vai oppositiossa.

Eipäs-juupas-keskustelu on jätettävä taakse ja aloitettava yhteisen vastuun kantaminen ja ratkaisevien päätösten teko. Kuntien kehittämisen aika on nyt – ensi vuosikymmenellä on jo liian myöhäistä.

Lähivuosikymmenien väestöennusteet ja huoltosuhteen muutokset ovat totisinta totta. Meillä päättäjillä on velvollisuus huolehtia siitä, että lähipalvelut toimivat jokaisessa kunnassa myös tulevaisuudessa.

Kunnat eivät voi jäädä tuleen makaamaan talouden kiristyessä yhä tiukemmalle. Ratkaisuja on tehtävä, eivätkä ne tule olemaan helppoja. Kuntauudistuksen lisäksi kunnallishallintoa muokkaavat kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus.

Kunnallisissa toimintarakenteissa tarvitaan erilaisia malleja. 2020-luvun kuntarakenteen on perustuttava alueen parhaalle mahdolliselle toimintatavalle. Toimintaympäristöt ja -kulttuurit antavat osviittaa siitä, minkälaisia ratkaisuja tarvitaan.  

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelevät helmi- ja maaliskuun aluetilaisuuksissa oman pohjaesityksensä paikallisille päättäjille. Pidän todennäköisenä, ettei tilaisuuksissa esitellä pelkästään yhtä mallia, vaan useampia vaihtoehtoisia malleja. Eri alueiden kuntarakenteita lähestytään palvelujen säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta.

Kuntauudistus pitää pohjautua tosiasioihin ja todellisiin tunnuslukuihin. Kun arvioidaan nykyisiä palvelurakenteita, on muistettava, ettei kaikki tieto keskity Helsinkiin eikä ministeriöihin. Käytännön kuntaosaaminen löytyy kunkin alueen omilta toimijoilta. Hallituksen on tehtävä kuntien rakenneuudistus aidossa yhteistyössä paikallisten päättäjien kanssa. Paikallista osaamista ja mielipiteitä on kuunneltava.

Kainuussa keskustapoliitikot ovat itkeneet luhistuneen maakuntakokeilun perään. Puolue on vaatinut maakunnallisen itsehallinnon laajentamista koko maahan. Nykyisen kokeilun kaatoivat kuitenkin keskustan omat edustajat. Kainuussa yhden kunnan asukkaat lopettivat 80 000 kuntalaista koskevan yhteishankkeen yhdellä valtuuston päätöksellä. Oliko tämä oikeudenmukainen lopputulos koko maakunnan asukkaiden kannalta?

 

Martti Korhonen on oululainen vasemmistoliiton kansanedustaja ja kuntauudistuksen seurantaryhmän jäsen.

 

Kolumni on julkaistu keskiviikkona 25.1.2012 Kansan Tahto-lehdessä.

Kaivoshankkeiden valvonta kuntoon (Kaleva 6.1.2012)

Maanantai 9.1.2012

Haastattelu julkaistu Kalevassa 6.1.2012, toimittaja Antti Korhonen.

 

Martti Korhosen mielestä Talvivaaran ympäristöongelmista on otettava opiksi parantamalla valvontaa ja lisäämällä resursseja, ennen kuin vastaavia kaivoksia nousee lisää Pohjois-Suomeen.

- Elinkeinotoiminnassa peruslähtökohtana on oltava, että toiminta ei aiheuta ihmisille tai ympäristölle mitään riskejä eikä ongelmia. Tästä näkökulmasta katsottuna Talvivaarassa niitä on ollut luvattoman paljon.

- Osaamisen taso ei ole ollut riittävän korkea, kun prosessia on lähdetty valmistelemaan ja lupia myöntämään. Jätevesien osalta esimerkiksi mangaanille, natriumille ja sulfaatille ei aikanaan määritelty enimmäispitoisuuksia, mikä herättää jälkeenpäin kysymyksiä. Tästä pitää kyllä ottaa oppia, koska kaivosteollisuus näyttää lähtevän kasvuun. Emme voi lähteä harjoittelemaan, kun jokin hanke käynnistyy.

- En usko, että kukaan on tahallaan virheitä tehnyt. Tietoa pitää hankkia, jotta pystytään valvomaan säädöspohjaa ja pitämään prosessi halutuissa puitteissa. Myös valvontapuolella on otettava askeleita nykyaikaisempaan suuntaan. Ihminen ja ympäristö ovat ne lähtökohdat, joiden kautta näitä asioita on tarkasteltava.

Kalevan verkkouutinen 6.1.2012
Martti Korhonen: Talvivaara sai lupansa liian helposti

Martti Korhonen Liikenneturvan hallituksen johtoon

Perjantai 30.12.2011

Martti Korhonen aloittaa Liikenneturvan hallituksen uutena puheenjohtajana ensi vuoden alusta. Valtioneuvosto nimitti Korhosen puheenjohtajaksi vuosiksi 2012 - 2013. 

Korhonen on Vasemmistoliiton pitkäaikainen kansanedustaja. Hän on toiminut muun muassa alue- ja kuntaministerinä sekä Vasemmistoliiton puheenjohtajana. Eduskunnassa Korhonen on käsitellyt liikenneturvallisuusasioita erityisesti liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2007 - 2011.

- Oikeuksien ohella kuljettajilla on myös runsaasti velvollisuuksia. Tarvitsemme valistusta, joka keskittyy turvallisten ajotapojen opettamiseen sekä uusille että vanhoille teiden sankareille, Korhonen kirjoitti Liikennevilkku-lehdessä.

Liikennevilkun numero 1/2011 (sivu 15):

Näkökentässä-kolumni:
"Liikenneturvalisuus kuntoon verotusta uudistamalla"

Piirustusharjoitukset eivät riitä

Perjantai 23.12.2011

Kuntauudistuksen seurantaryhmän jäsen Martti Korhonen katsoo, ettei kuntarajoista ja kuntien lukumäärästä käytävä keskustelu vie kuntauudistusta eteenpäin.

– Piirustusharjoituksista on päästävä todellisiin asiasisältöihin.

Korhosen mukaan tärkeintä on kuntien talouden vahvistaminen ja itsenäisen verotusoikeuden turvaaminen.

– Teknisillä karttaharjoituksilla ja rakenne-esityksillä ei kuntien elinvoimaa pelasteta.

– Aluekunnat, jotka tuottavat asukkaiden tarvitsemat peruspalvelut, ovat kuntien tulevaisuuden edellytys.

Kunnissa tarvitaan demokratian kunnianpalautusta. Kunnallisen itsehallinnon säilyttämistä ei saa kuntauudistuksessa unohtaa. Paras-hanke on tuonut kuntiin erilaisia hallintohimmeleitä, jotka ovat vieneet valtaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän ulkopuolelle.

Kunnallishallinnossa on otettava päättäväinen askel terveeseen ja kestävään kuntakehitykseen. Tämä edellyttää, että kunnat tuottavat palvelut kuntalaisille riittävien organisaatioiden voimin. Tehokkaalla palvelutuotannolla kunnat saavat menosäästöjä, jotka ovat suuren luokan asia tulevaisuudessa.

Korhosen mukaan Suomeen on luotava laajempia alueellisia hallintokokonaisuuksia, jotka muodostuvat suurten kaupunkien ympärille. Olennaista on saada kuntien talous ja palvelutuotanto siihen kuntoon, että se kestää myös tulevien vuosikymmenien paineet.

Kansalaisten ja luonnon hyvinvointi on kaikkien etu

Torstai 8.12.2011 klo 6:00

Kansainvälisen talouden heilahteluissa on käännettävä katse kestävään ja inhimilliseen kehitykseen. On arvioitava talouden ja hyvinvoinnin mittareita uusin silmin, ja kehitettävä niitä edelleen. Mekaaninen rahatalouteen perustuva bruttokansantuote ei kerro koko totuutta yhteiskunnan tilasta. Vaikka bruttokansantuote kasvaisikin, ei kansalaisten hyvinvointi lisäänny saavista kaatamalla.

Mitä bruttokansantuote kertoo kansalaisen todellisesta hyvinvoinnista? Näkyykö BKT-mittareissa perheiden ja kuntien ahdinko? On otettava käyttöön vaihtoehtoisia kansantalouden mittareita, jotka antavat todenmukaisemman kuvan sekä yhteiskunnan että kansalaisten hyvinvoinnista. Uusilla vaihtoehtoisilla mittareilla seurataan muun muassa luonnonvarojen kulutusta, kansalaisten elämänlaatua ja demokratian toimivuutta.

Meidän on poistettava silmälaput silmiltä ja aloitettava pitkäkestoiset elvytystoimet. On siirryttävä lyhyen tähtäimen talousahdingon elvytyksestä pitkän tähtäimen ekologiseen elvytykseen. Tavoitteena tulee olla sosioekologisesti kestävät rakenteet, joihin kuuluvat järkevät energiapoliittiset valinnat ja toimiva luonto- ja ilmastopolitiikka. Talouden elvytyshankkeilla tavoitellaan ekologisen rakennemuutoksen edistämistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan energiatuotannon lisäämistä.

Maailmantalous perustuu ekosysteemien toimivuuteen: ilman ekosysteemejä mikään talouden osa-alue ei toimi. Luonnon ekosysteemien heikkeneminen maksaa koko ihmiskunnalle arviolta 50 miljardia euroa vuosittain. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen tulee ihmiskunnalle kalliiksi: luonnosta saatavat raaka-aineet – kuten ravinto ja vesi – ovat meille elinehto. Vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomen luonnosta on vaarassa hävitä noin joka kymmenes laji. Puolet luontotyypeistä on nykyään uhanalaisia.

Maapallon yhä kasvava väestö on ruokittava tulevaisuudessakin, tähän tarvitsemme toimivaa ja tuottavaa luontoa. Tutkimusten mukaan nykyiset ympäristöpoliittiset toimet eivät riitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää kansallisia päätöksiä. Päätösten lisäksi on löydettävä toimiva yhteys maan tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välille. Ilman tätä vuorovaikutusta kehityksen suuntaa ei saada muutettua kohti kestävämpää polkua. Tällä hetkellä luonnon monimuotoisuuden häviämistä uhkaavat erilaiset kansalliset päätökset, ja niiden soveltaminen käytännössä.

Korkeatasoisen tutkimuksen maana Suomen on otettava aktiivinen rooli YK:n perustamassa biodiversiteettipaneelissa. Paneeli tavoittelee kansainvälisiä hallitustenvälisiä päätöksiä, joilla turvataan monimuotoisuuteen perustuva luonnon kestävä käyttö. Toimimalla aktiivisesti tällä foorumilla osallistumme luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen. Samalla teemme Suomesta luonnon monimuotoisuuden suojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijän.

Kolumni julkaistu Kansan Tahto -lehdessä torstaina 8.12.2011

Paavo Arhinmäki tuo Nato-keskusteluun särmää

Keskiviikko 7.12.2011

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Korhonen pitää hyvänä, että vuoden 2012 presidentinvaaleihin on saatu mukaan myös nuoremman polven edustaja, Paavo Arhinmäki. Korhosen mukaan Arhinmäki tuo vaalikeskusteluun mukaan tuoreita ajatuksia ja näkökulmia.

Korhonen katsoo, että Arhinmäki ottaa aktiivisesti kantaa myös asioihin, jotka eivät kuulu presidentin valtaoikeuksien piiriin.

- Eikö presidentiltä kaivatakin yhä enemmän arvojohtajuutta? Korhonen kysyy. 

Paavo Arhinmäen pitää haastaa vastaehdokkaansa ainakin maahanmuutossa, kehitysavussa, globaalissa ilmastopolitiikassa, vihreässä taloudessa ja tietysti kulttuuripolitiikassa.

-­ Nato-keskusteluun saadaan särmää, Korhonen sanoo.

 

Kansalaisilla oikeus tietää ehdokkaiden Nato-kannat

Torstai 1.12.2011

Martti Korhosen mukaan presidenttiehdokkaiden on kerrottava avoimesti ja selkeästi oma mielipiteensä Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon. Korhonen sanoo, että kansalaisilla on oikeus tietää mitä kukin ehdokas Natosta ajattelee.

Korhosen mukaan ehdokkaiden ei pidä piilotella Nato-kantojaan.

- Mielipiteissä on nähtävissä huojuntaa presidentinvaalien lähestyessä. Ehdokkaat piiloutuvat politiikan liturgian ja retoriikan taakse.

Korhonen kertaa, että vastaus Nato-kysymykseen on selkeä ja yksinkertainen: Suomella ei ole tarvetta jäsenyyteen nyt eikä tulevaisuudessa.

Korhonen puhui Suomen liittymisestä Natoon Ylen tuottamassa Viikon väite -keskustelusarjassa.

Viikon väite -video Ylen verkossa otsikolla:

"Pitäisikö presidenttiehdokkaiden puhua avoimemmin Natosta?"

(videon kesto 00:04:44)

Lääkäripulasta tulee kunnille kallis lasku

Keskiviikko 16.11.2011 klo 6:00

Terveydenhuollon ostopalvelut tulevat kunnille kalliiksi. Erityisen kalliiksi ne tulevat lääkäripulasta kärsiville kunnille. Keikkalääkärin päivystysvuoro maksaa kunnalle puolitoistakertaisesti virkalääkäriin verrattuna. Onko kunnilla varaa tähän? Erikoistunut keikkalääkäri voi laskuttaa viikonlopun päivystysvuorosta 6 000 euroa, yhdeksän tunnin työvuorosta 2 000 euroa. Kunnan oma erikoislääkäri saa viikonloppupäivystyksestä 4 500 euroa.

Lääkäripula maakuntien pienissä terveyskeskuksissa on suuren mittaluokan asia. Monet alle 40 000 asukkaan kunnat ja kuntayhtymät ulkoistavat päivystyksen, jotta saavat edes jollakin keinolla lääkärinpaikat täytettyä. Pitkät yksinäiset päivystysvuorot eivät ole vastavalmistuneiden lääkäreiden suosiossa.

Miten varmistetaan potilasturvallisuus koko viikonlopun kestävissä päivystyksissä? Lääkäri voi päivystää jopa 63 tuntia yhteen putkeen - muissa ammattiryhmissä vastaava urakointi ei ole mahdollista. EU on pannut tiukat säädökset esimerkiksi autonkuljettajien työvuoroille. Ammattiautoilija saa ajaa korkeintaan 56 tuntia viikossa, senkin yhdeksän tunnin rupeamissa. Pysyvätkö lääkärit työvireessä autoilijoita paremmin?

Vuosi sitten lääkäripula oli pahimmillaan Kainuussa ja Itä-Savossa. Kainuussa lääkärinpaikoista oli täyttämättä 16 prosenttia ja ulkoistettu 9 prosenttia. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaalla paikoista oli täyttämättä kuusi prosenttia ja ulkoistettu viisi prosenttia.

Terveyskeskuslääkäreistä 13 prosenttia työskentelee vuokrayritysten palkkalistoilla. Viime vuonna lääkärien tehtävistä oli ulkoistettu 7 prosenttia ja hankittu ostopalveluna yli 5 prosenttia. Kuntien itse järjestämä terveydenhuolto kattaa reilut 60 prosenttia väestöstä.

Terveyskeskuksiin ja sairaaloihin tarvitaan lisää lääkäreitä. Julkisesta terveydenhuollosta puuttui viime syksynä 750 lääkäriä, pelkästään terveyskeskuksista 222. Tänä vuonna kunnista ja sairaanhoitopiireistä siirtyy eläkkeelle lähes 200 lääkäriä.

2020-luvun alussa lääkäreiden eläköityminen kiihtyy, samaan aikaan valmistuvien lääkäreiden määrä pienenee. Yhtälö ei toimi.

Opetusministeriö suunnittelee 65 aloituspaikan lisäystä lääkärikoulutukseen. Lisäksi hammaslääkärikoulutukseen halutaan 35 aloituspaikkaa lisää. Riittääkö tämä määrä myös kymmenen vuoden päästä?

Kunnat yksityistävät ja ulkoistavat palveluitaan kiihtyvällä vauhdilla. Näin yritetään säästää kuntien menoissa, mutta tosiasiassa rahaa kuluu entistä enemmän. Kuntien menot kasvavat eniten ulkoistuksissa, 7 - 8 prosentin vuosivauhdilla. Keskimääräiset kuntamenot kasvavat 3 - 4 prosenttia vuodessa. 

Terve askel oikeaan suuntaan on laittaa kunnat tuottamaan itse tehokkaasti palveluita riittävän organisaation avulla. Säästetään menoissa ja kuntien taloustilanne pysyy hallinnassa: Jos korko- ja ostopalvelumenot eivät kasva, kuntataloudella ei ole hätäpäivää. Jos jatketaan ulkoistamisen ja yksityistämisen linjalla, kuntien menopaineet kasvavat alkuräjähdyksen voimalla.

Kolumni julkaistu Kalevassa keskiviikkona 16.11.2011

Suomalainen kuntademokratia kunniaan

Perjantai 28.10.2011 - Martti Korhonen

Kolumni Yle Oulun sivuilla perjantaina 28.10.2011

Kuntauudistuksen toimeenpanossa tarvitaan kiinteää vuorovaikutusta valtio- ja kuntapäättäjien välillä. Eurooppalaisen kuntaraportin mukaan suomalaiskuntien itsehallinto ei voi enää toimia yhden mallin periaatteella.

Euroopan neuvoston kuntaraportti kiittää suomalaisten toimivaa yhteyttä valtakunnallisen ja kunnallisen päätöksenteon välillä. Tästä yhteydestä huolehtivat erityisesti ne kansanedustajat, jotka osallistuvat kotikuntiensa valtuustotyöhön.

Nykyisistä kansanedustajista 158 eli 79 prosenttia on kunnan- tai kaupunginvaltuutettuja. Edustaja istuu kaikkiaan 72 kunnan valtuustossa.

Kunnallisen demokratian toimivuutta vaikeuttaa väestön ikääntyminen ja maan sisäinen muuttoliike, joka korostaa kuntien välisiä eroja. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon menot nousevat ja verotulot laskevat. Ikääntymisestä kärsivät eniten maaseutukunnat, kasvukeskukset pärjäävät paremmin.Uhka taloudellisen elinvoiman heikkenemisestä ajaa kunnat palveluiden uudelleenjärjestelyihin kuntayhtymien, kuntaliitosten tai ulkoistamisen avulla.

Kuntien välisen epätasa-arvon kärjistyminen uhkaa lopulta kunnallista päätöksentekoa. Kuntauudistuksen kehittelyssä tarvitaan edelleen päättäjien aktiivista otetta ja aitoa vuorovaikutusta.

Ympäristövastuu kannettava myös kaivoshankkeissa

Tiistai 4.10.2011 - Martti Korhonen

Kolumni Forum24-lehdessä tiistaina 4.10.2011.

Viime viikkojen polttavin puheenaihe pohjoisessa on koskenut Talvivaaran kaivoshankkeen yhteydessä ilmenneitä vakavia ympäristöongelmia. Julkisuudessa ilmenneiden tietojen mukaan osakeyhtiön toiminta ei ole nykyisen ympäristöluvan mukaista. Kainuun järvistä on lehtitietojen mukaan mitattu poikkeuksellisen suuret määrät sulfaatteja, rautaa ja mangaania. Jätevesiongelma on todellinen ja yhtiön toimintaan tulee puuttua välittömästi.

On selvää, että kaivosteollisuuden merkitys Pohjois-Suomen työllisyydelle on tulevaisuudessa suuri. Vaikka kaivosyritykset tuovat alueellemme jatkossa runsaasti uusia työpaikkoja, hankkeita ei tule ajaa eteenpäin hinnalla millä hyvänsä. Ympäristölupien ja sitä kautta ympäristövastuun tulee olla kunnossa. Hankkeet eivät saa vaurioittaa Pohjois-Suomen korvaamattoman arvokasta luontoa, jonka hyvinvointi on meille itseisarvo.

Jos vastuuta ei kanneta asianmukaisesti, toiminnalla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös yhteen pohjoisen Suomen merkittävimmistä elinkeinoista. Matkailu on tuomassa tulevina vuosina yhä enemmän työpaikkoja pohjoiseen. Tätä mahdollisuutta ei saa hukata leväperäisellä ja piittaamattomalla toiminnalla kaivoshankkeiden yhteydessä.

Yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen kuuluu olennaisena osana huolehtiminen ympäristöasioista. Maailma on muuttanut suhtautumistaan ympäristönsuojeluun radikaalisti muutamassa vuosikymmenessä. Nykyisin teollisuuden asiakkaat vaativat asianmukaisten standardien noudattamista.

Kaivosteollisuuden olisikin syytä ottaa mallia suomalaisen metsäteollisuuden esimerkistä. Paperiteollisuuden alkuaikoina päästöt kuormittivat voimakkaasti vesistöjä, maaperää ja ilmaa. Kuluttajien ympäristötietoisuus ja ympäristökeskustelu kasvoivat Suomessa 1980-luvulla ja tuolloin metsäteollisuuden ympäristöongelmat nostettiin julkisuudessa kriittisesti esiin. Ympäristötuhojen esiin nostaminen aiheutti sen, että suomalainen metsäteollisuus menetti luottamustaan asiakkaidensa keskuudessa.

Ongelmien tunnustamisen jälkeen metsäteollisuus on vähentänyt rajusti päästöjään investoimalla puhtaampaan teknologiaan. Tehokkaammat tuotantoprosessit ovat vähentäneet energian kulutusta ja lisänneet materiaalitehokkuutta. Nykyisin tuotannossa syntyy hyvin vähän ongelmajätettä.

Kaivosteollisuudella on nyt mahdollisuus ottaa opiksi näistä tapahtumista. Vielä ei ole liian myöhäistä. Talvivaara Oy ilmoittaa itse päämääräkseen olla ympäristöasioiden kansainvälisessä vertailussa alan kärkiyritysten joukossa. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii täyskäännöstä ympäristöasioiden hoidossa.

Kainuun Ely-keskus määrittelee lokakuun aikana jatkotoimenpiteet Talvivaaran asiassa. Jos pikaista reivausliikettä ei nähdä, ympäristöluvan peruuttaminen on varmasti lähellä.

Rion kautta kohti kestävämpää kehitystä

Keskiviikko 28.9.2011 - Martti Korhonen

YK järjestää ensi vuoden kesäkuussa kestävän kehityksen huippukokouksen Brasilian Rio de Janeirossa. Rio+20 -nimellä kulkeva kokous on jatkoa vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskonferenssille, joka pidettiin samassa kaupungissa.

Kaksikymmentä vuotta sitten Riossa hyväksyttiin globaali kestävän kehityksen ohjelma, Agenda 21. Tuolloin neuvoteltiin myös ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä kansainvälisin toimin. Kokouksessa solmittiin kansainvälinen biodiversiteettisopimus ja puitesopimus ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Maailma on muuttunut rajusti kahdessa vuosikymmenessä ja nyt tarvitsemme jo uusia toimia ja suunnitelmia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tarkoituksena on laajentaa Riossa sovitut tavoitteet koskemaan kaikkia maailman valtioita. Maailma tarvitsee vahvempaa konsensusta. Meidän pitää pystyä sopimaan kestävän kehityksen tavoitteista globaalisti.

Kokouksessa nousee esiin myös useita muita teemoja. Sosiaalinen näkökulma on jäänyt aiemmin kestävän kehityksen suunnitelmissa vähemmälle huomiolle. Sillä tarkoitetaanresurssien oikeudenmukaisempaa jakoa rikkaiden ja köyhien maiden asukkaiden välillä sekä riittävän ravinnon, turvallisen asunnon, työn ja koulutuksen mahdollistamisen kaikille.

Sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat ovat yhtä tärkeitä, sillä tulevina vuosina ruokaa, energiaa ja muita luonnonvaroja on entistä niukemmin saatavilla ja samalla pienenevää kakkua on jakamassa yhä suurempi joukko ihmisiä. Ilman yhteisiä globaaleja sitoumuksia ja solidaarisuutta kärjistyvästä taloudellisesta jakautumisesta voi seurata vakavia yhteiskunnallisia ja poliittisia ongelmia.

Toinen tärkeä teema Rion kokouksessa on vihreä talous. Jos politiikassa kyetään sitoutumaan yhä vahvemmin vihreään talouden tukemiseen, kestävän kehityksen ja köyhyystavoitteiden saavuttaminen sekä olemassa olevien päästösitoumusten toimeenpano vauhdittuu huomattavasti.

Todellisia muutoksia saadaan aikaan, jos kestävä kehitys saadaan ympäristö- ja kehityspolitiikan lisäksi myös osaksi talouspolitiikkaa.

Kotimaisia vaikutusmahdollisuuksia on esimerkiksi julkisissa hankinnoissa. Valtio ja kunnat ostavat erilaista tavaraa, hankkeita ja palveluita vuosittain yhteensä noin 22,5 miljardin euron arvosta. Näitä hankintoja on tehtävä jatkossa entistä enemmän kestävän kehityksen periaatteita seuraten.

Eduskunnan ympäristövaliokunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kestävä kehitys on jatkossa valtion budjettia läpivalaiseva mittari. Vain siten kestävän kehityksen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita tukeva todellisuus on tulevaisuudessa mahdollista.

Palataan vielä lopuksi Rioon. Kokouksessa on mahdollista saada aikaan kauaskantoisia ja järkeviä päätöksiä. Maailmanlaajuisia kriisejä torjutaan panostamalla kestävään kehitykseen. Käytännössä kestävän kehityksen kansainvälisessä hallinnassa on kyse laaja-alaisesta globalisaationhallinnasta. Siitä hyötyvät kaikki.

Martti Korhonen: Talousarvioon seuranta kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta

Tiistai 27.9.2011 klo 13:11 - Martti Korhonen

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen esittää valtion talousarvioon lisättäväksi koostetta valtion budjetin määrärahoihin liittyvistä kestävää kehitystä edistävistä toimista ja niiden vaikuttavuustavoitteista. Korhonen puhui tiistaina Luonnonsuojeluliiton ja eduskunnan ympäristövaliokunnan järjestämässä ”Kestävä kehitys - Kohti Rioa!” -seminaarissa Helsingissä.

– Kooste helpottaisi kestävän kehityksen linjausten ja politiikan toteuttamista. Se nostaisi resurssien tasolla kestävän kehityksen teemat näkyviin ja voisi parantaa tavoitteiden ylläpitoa, kehittämistä ja seurantaa. Tällainen liite itse asiassa olikin 1990-luvulla, mutta sen julkaiseminen lopetettiin, Korhonen sanoi.

Korhonen muistutti, että kestävällä kehityksellä on sekä ekologisia, taloudellisia että sosiaalisia ulottuvuuksia.

–  Kestävä kehitys ei tarkoita vain ekologista tasapainoa vaan myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä. Tulevaisuudessa ruokaa, energiaa ja muita luonnonvaroja on entistä niukemmin saatavilla, mutta pienenevää kakkua on jakamassa yhä suurempi joukko ihmisiä. Ilman yhteisiä globaaleja sitoumuksia ja solidaarisuutta tästä voi seurata vakavia yhteiskunnallisia ja poliittisia ongelmia.

– Tarvitaan laadullista talouskasvua, joka auttaa vähentämään köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Tämä haasteen edellyttämien toimivien rakenteiden luomisen on oltava vuoden 2012 Rion huippukokouksen keskeisiä teemoja.

– Panostamalla kestävään kehitykseen torjumme parhaiten maailmanlaajuisia kriisejä. Käytännössä kestävän kehityksen kansainvälisessä hallinnassa on kyse laaja-alaisesta globalisaationhallinnasta, Korhonen muistutti.

Lisätiedot:
Martti Korhonen
p. 050 511 3051

Eija Tynnilä eduskunta-avustajaksi

Maanantai 26.9.2011 klo 11:42 - Martti Korhonen

Martti Korhosen uudeksi eduskunta-avustajaksi on valittu YTM Eija Tynnilä Helsingistä. Tynnilä on aiemmin työskennellyt muun muassa Kuntalehdessä, Kuntaliitossa ja ympäristöministeriössä. Tynnilä aloittaa tehtävässä 16. lokakuuta.

Eduskunta-avustaja haussa

Torstai 8.9.2011 klo 11:08 - Martti Korhonen

Haen uutta eduskunta-avustajaa nykyisen avustajani siirtyessä muihin tehtäviin. Ohessa lisätietoja:

Kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen hakee eduskunta-avustajaa vaalikaudelle 2011–2015. Työ alkaa lokakuun alussa 2011 tai sopimuksen mukaan myöhemmin. Työn pääasiallinen suorituspaikka on eduskuntatalolla Helsingissä.

Kansanedustajan avustajan työtehtäviin kuuluvat muun muassa tapaamisten ja tapahtumien järjestely, tausta-aineistojen kokoaminen, tekstien kirjoittaminen, tiedotus- ja toimistotehtävät sekä yhteydenpito sidosryhmien kanssa.

Työssä edellytetään sujuvaa kirjallista ilmaisutaitoa sekä oma-aloitteisuutta ja vastuuntuntoista otetta. Eduksi luetaan kokemus viestintäalan tehtävistä sekä ympäristö- ja kunta-alan tuntemus. Myös Pohjois-Suomen asioiden tuntemuksesta on etua.

Avustajan työaika on 36,15 tuntia viikossa. Tehtävään kuuluu ilta- ja viikonlopputöitä. Kuukausipalkka tehtävässä on 2 215 euroa + ateriaetu.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi maanantaihin 19.9. mennessä osoitteeseen jaakko.alavuotunki@eduskunta.fi. Todistusjäljennöksiä ei edellytetä. Lisätietoja tehtävästä voi kysellä Korhosen nykyiseltä avustajalta Jaakko Alavuotungilta yo. sähköpostiosoitteesta

Pohjoiselle kolmen kohdan kehitysohjelma

Tiistai 30.8.2011 - Martti Korhonen

Martti Korhosen kolumni Kansan Tahdossa 30.8.2011.

Suomi on laaja maa ja tila on sen tärkeimpiä voimavaroja. Lääniä riittää etelä-pohjoinen -suunnassa ja sen vuoksi Oulukin sijoittuu vasta Suomen puoliväliin. Vaikka elämisen edellytykset ovat täälläpäin erilaisia eteläisemmän Suomen näkövinkkelistä, maantieteelliset tosiasiat ovat vuosien saatossa pakottaneet poliittiset päättäjämme luomaan toimintaedellytyksiä koko maan ihmisille.

Laajassa maassa tarvitaan siis vaikuttavaa ja jämäkkää aluepolitiikkaa, jonka työkaluksi on taottava konkreettinen toimenpideohjelma. Sen avulla on mahdollista pitää koko maa asuttuna ja toimintakykyisenä. Tarvitsemme hyvät liikenneyhteydet, kasvavaa teollisuutta ja uusia työpaikkoja.

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana keskustan ollessa hallitusvastuussa maasta puuttui aluepoliittinen tahtotila. Tämä näkyi erityisesti liikennepolitiikassa, jossa pohjoinen jäi täysin lehdelle soittelemaan. Surkea esimerkki viime vuosien epäonnistumisista on Seinäjoki-Oulu -ratayhteyden korjausinvestointien laahaaminen vuosikausia todellisen tarpeen perässä.

Liikenneyhteydet ja niiden kuntoon laittaminen ovat ensimmäinen peruskivi pohjoisen kolmen kohdan ohjelmassa. Lentoliikenteen osalta Oulun alueella on nähty ripeää kehitystä. Matkustajamäärät Oulunsalossa ovat olleet jo pitkään kasvussa ja uudistuvasta lentoasemasta on muodostumassa tärkeä liikenteen solmukohta koko Pohjois-Suomelle.

Seuraavaksi yhtä tarmokkaita toimenpiteitä tarvitaan juna- ja meriliikenteen kuntoon laittamiseksi. Pohjanmaan rata on ollut Pohjois-Suomelle vuosikausien murheenkryyni. Hallitusohjelmaa sorvattaessa tahtotilaa tilanteen korjaamiseksi oli onneksi ilmassa. Kirjaukset ohjelmapaperiin eivät kuitenkaan yksistään riitä, vaan syksyn riihessä riittävät ratarahat on runtattava väkisin budjettiin. Tärkeää on varmistaa rahoituksen riittävyys myös tuleville vuosille, joten töitä riittää.

Suuremmat tavaramäärät kulkevat jouhevasti meriteitse. Laivaliikenne on useissa yhteyksissä todettu huomattavasti ympäristöystävällisemmäksi vaihtoehdoksi, esimerkiksi kumipyörillä kulkevaan rahtiliikenteeseen verrattuna. Rahtialuksilla kuljetettavan tavaran hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät muuhun liikenteeseen verrattuna. Uudet satamainvestoinnit ovat siis tärkeitä niin ekologisesta kuin logistisestakin näkökulmasta tarkasteltuna.

Toinen ohjelman peruspilari liittyy teollisuuteen. Pohjoinen on nousevaa kaivosteollisuusaluetta ja jatkossa tämän teollisuuden alan mukanaan tuomat voimavarat on saatava jalostettua entistä paremmin pohjoisen kehityksen tueksi. Pohjois-Suomesta ei saa tehdä raaka-ainevarastoa, josta mineraalit viedään muualle jatkojalostettavaksi. Jalostustoiminnan aloittaminen lähellä kaivoksia on myös ekologisesti järkevä ratkaisu.

Kolmas kohta pohjoisen ohjelmassa koskee työllisyyttä. Nuorisotyöttömyys on edelleen vakava ongelma Pohjois-Suomessa. Oulussa uusimmat tilastot kertovat karua kieltään edelleen kärjistyneestä tilanteesta. Kokonaistyöttömyys huitelee 15 prosentin tienoilla ja alle 25-vuotiaista työttöminä on pitkälle yli 20 prosenttia työvoimasta.

Meillä on karvaita kokemuksia menneisyyden ratkaisuista työllisyyskysymyksissä. Nuorisotyöttömyys kasvoi 1990-luvulla täysin hallitsemattomaksi. Tuolloin syntyi menetetty sukupolvi, joka jäi lähes kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tämän vuoksi myös sitkeä pitkäaikaistyöttömyys on jäänyt pitkäaikaiseksi ongelmaksi pohjoisessa Suomessa. On äärimmäisen tärkeää, että Oulu saadaan mukaan hallitusohjelmassa sovittuun pitkäaikaistyöttömyyden kuntakohtaiseen vähentämiskokeiluun. Tulemme jatkamaan myös tätä vääntöä syksyn budjettikeskusteluissa.

Martti Korhonen: Hallitusohjelmassa sovitut tavoitteet pidettävä

Maanantai 29.8.2011 klo 14:25 - Martti Korhonen

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen arvostelee valtionvarainministeriön budjettiesitystä ympäristömäärärahojen laiminlyönnistä.

– Valtionvarainministeriön viime viikolla julkaisemassa budjettiesityksessä ympäristömäärärahoihin esitetään 61 miljoonan leikkauksia. Leikkaukset vaarantavat hallitusohjelmassa sovittujen tavoitteiden toteuttamisen, Korhonen muistuttaa.

– Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan muun muassa luonnonsuojelualueiden laajennus sekä panostusten lisääminen Itämeren suojeluun.

– Itämeri on maailman saastunein meri ja sen rehevöityminen jatkuu edelleen. Suomen osalta ongelma on erityisesti tehomaatalous, joka lisää fosfori- ja typpipäästöjä. Suomen on hoidettava omat velvoitteensa Itämeren suojelemiseksi. Ongelma paisuu ilman riittäviä panostuksia hallitusohjelmassa sovittuihin suojelumäärärahoihin, varoittaa Korhonen.

Korhonen kummeksuu myös VM:n esitykseen sisältynyttä esitystä ympäristöjärjestöjen määrärahojen leikkauksesta. Valtiovarainministeriön kasaamassa esityksessä järjestöjen avustukset laskisivat 18 prosenttia nykyisestä.

– Tuoreen OECD:n teettämän tutkimuksen mukaan Suomen ympäristörahoitus on heikoimmalla tasolla länsimaitten vertailussa. Meillä ympäristönsuojeluun käytetään 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta Euroopan keskiarvon ollessa 1,7 prosenttia. Tässä tilanteessa olisi edesvastuutonta leikata jo valmiiksi alas ajetulta ympäristösektorilta lisää pois, Korhonen sanoo.

–  Ilmastonmuutoksen vastaisen työn tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Hallitusohjelmassa tähän haasteeseen on vastattu. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet rakentamaan Suomea luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Syksyn budjettiriihessä on tärkeää huolehtia myös siitä, että resurssit ovat sillä tasolla, että näitä tavoitteita päästään toden teolla ajamaan eteenpäin. Hallitusohjelman lupaukset on pidettävä.

Siviilipalvelusta lyhennettävä kuuteen kuukauteen

Keskiviikko 13.7.2011 - Martti Korhonen

Kolumni Kalevassa 13.7.2011.

Tuore hallitus on käynnistämässä laajat uudistamistoimet, jotka koskevat puolustusvoimia. Hallitusohjelmassa sitouduttiin mittaviin säästötoimenpiteisiin, joiden osana on mahdollista lyhentää palvelusaikaa nykyisestä.

Julkisuudessa on keskustelu viljalti asepalveluksen lyhentämisestä neljään kuukauteen. Kaikissa hallitusneuvotteluihin osallistuneissa ryhmissä suhtauduttiin tähän vaihtoehtoon ainakin varovaisen myönteisesti, joten siitä on syytä käydä laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

Muutoksen puolesta puhuvat säästöt. Puolustusmäärärahoista leikataan 200 miljoonaa. On laskettu, että jos puolet uusista alokkaista kävisi läpi vain neljän kuukauden koulutuksen, säästöt olisivat noin 60 miljoonan euron luokkaa. Varusmiespalveluksen lyhentäminen olisi tässä vaiheessa viisas ratkaisu.

Samassa yhteydessä on syytä keskustella myös siviilipalveluksesta, jonka kesto on tällä hetkellä 12 kuukautta. Siviilipalvelus on ollut pitkään pituudeltaan rangaistusluonteinen ja se on pidetty järjestelmällisesti varusmiespalvelusta huomattavasti pidempänä. Usein asevelvollisen opiskelujen aloittaminen tai siirtyminen työelämään pitenee ainakin vuodella, joskus jopa kahdella.

Lisäksi palveluspaikoista on ollut pulaa ja suuri osa siviilipalvelusmiehistä ei saa koulutusjakson jälkeen palveluspaikkaa lainkaan. Nykyisessä tilanteessa työtä yhteiskunnan palvelemiseksi ei yksinkertaisesti ole saatavilla kaikille siviilipalvelusmiehille.

Siviilipalvelusmiehet joutuvat usein kuukausiksi henkilökohtaiselle syylomalle ja perusturvan varaan odottelemaan jatkokuvioiden ratkeamista. HSL:lle joutuvat ovat viranomaisten mukaan omasta syystään joutuneet työttömiksi, joten heillä ei ole oikeutta työttömyyskorvauksiin. Monella saattaa tuhrautua palveluspaikan odotteluun useita kuukausia. 

Olisi tärkeää, että palvelusaika ja siihen liittyvät epäoikeudenmukaiset käytännöt eivät vaikuttaisi näin radikaalisti nuorten suunnitelmiin. Jonossa seisoskelun sijasta nuoret miehet pystyisivät siviilissä tekemään työtä tai opiskelemaan. Nykyinen pitkä palvelusaika puutteineen johtaa monen tapauksessa syrjäytymiseen.

Työurien pidentämisestä on puhuttu Suomessa jo pitkään. Ase- ja siviilipalveluksen lyhentäminen mahdollistaisi kokonaisten ikäluokkien nopeamman siirtymisen työelämään ja kouluttautumaan.

Jos asepalvelusaikaa lyhennetään, paineet myös sivarin lyhentämiseksi kasvavat edelleen. Nyt olisi hyvä aika tehdä oikeudenmukainen ja kansantaloudellisesti järkevä ratkaisu ja typistää siviilipalvelusaikaa kuuteen kuukauteen.

Mahdollisuus muutokseen

Tiistai 12.7.2011 - Martti Korhonen

Kolumni Forum24-lehdessä 12.7.2011.

Porvarihallituksen aikakausi oli aluepolitiikan näkökulmasta vaikeaa aikaa. Vanhassa mainoksessa Raid tappoi talossa ja puutarhassa. Keskustajohtoinen hallitus teki samanlaista tuhoa alueilla. Liikenneyhteydet jätettiin rapistumaan ja samalla työttömyys sekä eriarvoisuus kasvoivat.

Harmaa talous päästettiin rehottamaan rikkaruohon tavoin myös Pohjois-Suomen työmailla. Rehelliselle duunarille ei tässä myllyssä ole enää riittänyt työtä ja toimeentuloa. Vilunkipelillä vietiin esimerkiksi rakentajilta leipä suusta Kuusamoa myöten.

Onneksi Säätytalon neuvotteluissa tahtoa myös tämän asian korjaamiseksi löytyi ja rehellisen työn arvostus voidaan palauttaa sille kuuluvaan asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Viranomaisresursseja parannetaan ja hallituskaudella tavoitellaan 300–400 miljoonan euron vuosittaisia verohyötyjä harmaan talouden kitkemisellä.

Edellisen hallituksen aikana tuottavuus- ja alueellistamisohjelmien kanssa käyty laatikkoleikki vei lopulta tuhansia työpaikkoja pohjoisesta. Tuottavuusohjelma leikkasi työpaikoista ja samaan aikaan alueellistamisohjelma toi takaisin vain murto-osan niistä.

Uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että nykyinen epäonnistunut valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa työntekijöiden asema ja laatu nousevat keskeisiksi kriteereiksi.

Liikennepuolella riittää edelleen haasteita perustienpidon määrärahojen kanssa, mutta edellisen hallituksen kaudella resiinan vauhtia eteenpäin nytkytellyt Oulu-Seinäjoki -ratayhteys saadaan onneksi kuntoon. Ohjelmasta löytyy nyt sitova suunnitelma ratatöiden loppuunsaattamiseksi tämän vaalikauden aikana.

Muutosta tulevien vuosien päätöksiin rakentavat ne, jotka uskalsivat ottaa härkää sarvista. Jytkypuolueelta tätä tahtotilaa ei löytynyt. Politiikka on tahdon asia, niin kuin me kaikki tiedämme. Perussuomalaiset hakivat ja saivat kansalta valtaa, mutta vastuuta he eivät uskaltaneet ottaa. Jytkystä tuli nopeasti suutari.

Muutoksen tie on kivinen ja sen tulokset ovat nähtävillä vasta pitkän ajan kuluttua. Lähtökohdat tulevan hallituksen työhön ovat positiiviset, mutta samalla erittäin haastavat. Vaikka suuntaa on saatu reivattua nyt monilta osin hyvän hallitusohjelman myötä, työsarkaa riittää jatkossa. Esimerkiksi eriarvoisuuden kasvua lähdetään nyt toden teolla purkamaan perusetuuksien korotuksen merkeissä, mutta onnistumisia tällä osa-alueella voidaan mitata vasta myöhemmin.

Vääntöä käytiin Säätytalolla viikkoja ja lyhyen kesätauon jälkeen työ jatkuu Arkadianmäellä. Tärkeintä on muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä. Vain pitkäjänteisellä työllä voidaan saada tuloksia aikaan. Tarvitaan myös hyvää yhteistyötä niin hallituksen, opposition kuin muidenkin toimijoiden kanssa. Kaikkeen tähän löytyy Vasemmistosta valmiutta.