Vaaliteemat eduskuntavaaleihin 2011
Työtä ja toimeentuloa Pohjois-Suomeen
Pohjois-Suomessa tarvitaan vahvaa vasemmistoa korjaamaan taloustaantuman seurauksia, jotka ovat meilläpäin tuntuneet erityisen voimakkaina. Pohjois-Suomeen tarvitaan oma elvytys- ja kehitysohjelma. Siihen kuuluvat liikenneinvestoinnit teihin ja rautateihin sekä panostukset koulutukseen ja työllisyyden parantamiseen.
Aluepolitiikka liittyy vahvasti työllisyyskysymyksiin. Pohjoisessa on isoja kysymyksiä, joihin tarvitaan nopeita ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Rakennemuutospaikkakunnille tarvitaan työtä ja toimeentuloa. Valtion panostukset jatkojalostusteollisuuden kehittämiseen kaivossektorilla ovat tarpeen.
 Oulun alueen vahvuus on nuori väestö, mutta tulevaisuuden uskoa varjostaa nuorisotyöttömyys. On saatava työllistymis- ja koulutustakuu ja luotava työpaikkoja ennakkoluulottomasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nuorilla on oltava mahdollisuus hyvän elämän rakentamiseen omalla kotiseudullaan.
Pohjois-Suomen koulutusmahdollisuuksien säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeä aluepoliittinen kysymys.
Uusi yliopistolaki on näivettänyt maakuntayliopistojen asemaa juuri nyt, kun niitä pitäisi vahvistaa kasvun ylläpitäjinä.
Tasa-arvoiset palvelut ovat yhteiskunnan peruspilari
Tasapuoliset ja laadukkaat julkiset palvelut - terveydenhoito, koulutus, lasten ja vanhusten hoiva, sosiaalipalvelut, kirjasto ja lähiliikuntapaikat - ovat hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari. Nämä palvelut järjestetään kunnissa ja hallitus on tarjonnut kuntatalouden ongelmiin vain keppiä: tiukkaa taloutta ja palveluiden yksityistämistä. Tarvitaan remonttia valtionosuusjärjestelmään ja kuntien veropohjan vahvistamista.
Reilut työelämän pelisäännöt
Työelämän parantamiseksi tarvitaan panostuksia työhyvinvointiin ja työsuojeluun. Pätkätyöt ja työelämän epävarmuus heikentävät työhyvinvointia ja työssä jaksamista, näillä eväillä ei työn tuottavuus kasva eikä eläkkeelle jäädä nykyistä vanhempina.
 Harmaa talous on huhtivaaleissa keskeinen kysymys. Vilunkimarkkinoille katoaa vuositasolla miljarditason summa verotuloja ja samalla kaventuvat rehellisen yrittäjän toimintamahdollisuudet.
Vasemmisto on vaatinut hallitukselta käytännön tekoja harmaan talouden kitkemiseksi. Nyt näyttää siltä, että käännetty arvonlisävero on toteutumassa. Tämä on kuitenkin vain yksi toimenpide muiden joukossa. Jatkossa tarvitaan panostuksia ulkomaisen työvoiman väärinkäytön ja riiston torjuntaan ja tilaajavastuun laajentamiseen. Ammattiliitoille on saatava kanneoikeus. Valvontaresursseihin tarvitaan panostuksia leikkausten sijaan. Harmaan talouden torjuminen on mahdollista, jos hallituksella on siihen tahtoa.
Perusetuudet nostettava inhimilliselle tasolle
Taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat valitettavasti monen suomalaisen jokapäiväistä elämää. Suurella osalla kansasta menee hyvin, mutta huono-osaisten asema heikkenee entisestään. Tuloerot ovat revenneet vuosi vuodelta suuremmiksi.
Lääkkeitä tilanteen korjaamiseksi on olemassa. Ensinnäkin perusetuudet tulee nostaa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän esittämälle tasolle eli vähintään 750 euroon kuukaudessa.
Toinen keino liittyy kuntatalouteen, jota vahvistamalla voidaan yksinkertaisella tavalla parantaa pienituloisten käyttämiä kunnallisia palveluita. Tämän vuoksi huhtikuun vaaleissa tarvitaan muutosta, hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen on kaikkien etu. Mitä useammalla ihmisellä ei ole enää mitään menetettävää, sitä turvattomampaa on kaikkien elämä. Tästä on surullisia esimerkkejä maailmalta jo liiaksi.
Oikeudenmukainen verotus kaventaa tuloeroja
Verotus on kolmas keino muutoksen tiellä. Hallitus on siirtänyt verotuksen painopistettä entistä tiukemmin välillisiin veroihin, jokaiseen leipäpalaan ja maitolitraan. Porvarihallituksen kaudella kuntaverot ja arvonlisäverot ovat nousseet, palvelumaksuja on korotettu. Pienten palkkojen ja etuuksien ostovoima on kutistunut ja leipäjonot ovat kasvaneet. Vaihtoehto on selvä: progressiota on kiristettävä ja pääoma- sekä osinkoverot on saatava sen piiriin.
Liikennettä kehitettävä pitkäjänteisesti
Seinäjoki-Oulu -rataosuuden korjaaminen on äärimmäisen tärkeää Pohjois-Suomen elinvoimaisuudelle. Esimerkiksi laajeneva kaivosteollisuus vaatii erinomaiset raskaan liikenteen yhteydet. Tällä hallituskaudella on järjestelmällisesti annettu rautateiden rapautua, edellisten sukupolvien viisaita ratkaisuja ja kovaa työtä rataverkoston luomiseksi ei ole arvostettu.
Pohjois-Suomi tarvitsee jatkossa toimintakykyisen liikenneverkon, jotta alueen kehittäminen onnistuu täysipainoisesti. Kunnat ja kaupungit näivettyvät, mikäli joukkoliikennettä ja liikenneväyliä ei saada toimimaan. Koko tieverkko on pidettävä kunnossa ja turvallisena ympäri vuoden.
Liikennerahoitus on vapautettava kehyksistä, sillä lyhytnäköinen kehysajattelu estää väylien perusparannukset ja lisärakentamisen erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Investoinnit maksavat itsensä takaisin. Kun yhteydet toimivat, elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet paranevat ja talous saa lisää kasvupohjaa. Liikenneyhteydet ja perustienpito ovat olennaisia palasia alueiden kehittämisessä.
Ympäristöteknologialla ilmastonmuutosta vastaan ja työpaikkojen puolesta
Ilmastonmuutos on vakava ongelma, joka uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta. Myös Suomessa on syytä tehdä kauaskantoisia ja kestäviä energiapoliittisia linjauksia. Energiantuotannossa on siirryttävä yhä nopeampaa tahtia uusiutuvien energiamuotojen, kuten puun, tuulen ja geoenergian (mm. maalämpö) käyttöön. Tarvitsemme sitovan ilmastolain, viisaan energiansäästöohjelman ja ympäristöinvestointeja, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja edistävät työllisyyttä.
Panostamalla ympäristöteknologiaan on myös mahdollista luoda työpaikkoja uusille tulevaisuuden aloille. Suomi tarvitsee investointeja bioenergiaan, tuulivoimaan ja energian säästöön. Ympäristöteknologiaan panostaminen työllistää myös pohjoisessa ja auttaa samalla kansantalouttamme ja vahvistaa tulevaisuudessa vientiämme.
Osaamista meiltä löytyy. Suomessa rakennetaan tuulivoimaloita, kaasuvoimaloita, jätteenkäsittelyjärjestelmiä, sähköajoneuvoja ja puujätteiden käsittelyjärjestelmiä. Jos tämä tietotaito saadaan vielä tehokkaammin jalostettua käytäntöön, ihmiset ja ilmasto kiittävät!
Ei Natolle, panokset siviilikriisinhallintaan
Militarismin lisääminen johtaa aina ennemmin tai myöhemmin konflikteihin ja sotiin. Sen sijaan demokratia, ihmisoikeudet ja laajasti toteutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet ovat kestävintä uhkien ja turvattomuuden torjuntaa. Tavoitteita ei saavuteta sotilaallisesti liittoutumalla, joten Natoon liittyminen ja sen operaatioihin osallistuminen on meille huonoin vaihtoehto. Suomen tulee keskittyä siviilikriisinhallintaan. Vahvuutemme ovat sovittelutehtävissä ja siviilipuolen operaatioissa.
Suomen tehdä oma osansa ilmastonmuutosta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta vastaan käytävässä kamppailussa. Eriarvoisuuden myötä ilmasto- ja ympäristöongelmat laajenevat ja syntyy lieveilmiöitä, kuten rikollisuutta, huumekauppaa ja terrorismia. Eriarvoisuutta ei torjuta aseilla, vaan solidaarisuudella ja kehittyvien maiden mahdollisuuksia parantavilla kehitysyhteistyöhankkeilla.
Päivitetty 4.3. |
